Jokainen meistä tietää, että asioita ei vain aina saa valmiina eteensä. Niiden eteen kun täytyy joskus nähdä vaivaa. Joskus asioiden tekeminen vaatii paljon vaivannäköä, mutta useimmiten se myös kannattaa. Itse olen viimeaikoina huomannut, että ei se opiskelu ehkä niin turhaa olekaan ollut.

Muistelin hieman aikoja taaksepäin ja mieleeni tuli eräs asiakaspalvelutilanne, jossa englantia puhuva asiakas ohjattiin minun hoidettavakseni kun kukaan muu ei sitä asiakasta ymmärtänyt. Pieni asia meille, mutta voi tuntua asiakkaasta aika ahdistavalta. Ja kyllä, jos asiakas on sitä mieltä että ”english, please” niin se puhe pitäisi osata englanniksi suoltaa ulos.

Täällä päin joudun puhumaan englantia joka päivä. Töissä, kaupassa ja jopa kotona. Meillä oli tällä viikolla vieraita Kanadasta asti joten englanti oli ainoa kommunikointikieli. Ja mitäkö sitten opin kuluneesta viikosta? No sen, että englannin kielen opiskelu on kannattanut. Itse olen lähinnä ihmeissäni siitä, että nykypäivänä tämä pieni taito on monelta ihan hakusessa. Myös nuorilta. Monesti on tullut mietittyä, että mitenhän nuo pärjäävät elämässä eteenpäin. Tämä nyt vaan sattuu olemaan ihan normaalia nykyään. Työnantajatkin arvostavat paljon enemmän niitä työntekijöitä, joilla on kielitaitoa. Eikä sitä edes vaadita paljon, kun osaisi edes ostosten loppusumman sanoa ja jollain lailla tervehtiä. Mutta meidän suomalaisten kielitaito on niin retuperällä, ettei edes näitä pieniä perusasioita osata. Ja kun sillä ei ole väliä kuinka sitä kieltä lausuu vaan sillä, että asiakas ymmärtää sen edes jotenkin. Ja uskokaa huviksenne: nämä englanninkieliset asiakkaat jopa arvostavat sitä että edes viitsii yrittää.

Enkä todellakaan suosittele kirjoittamaan asiakkaalle ostosten loppusummaa paperille. Siitä ne vasta riemastuvatkin ja työnantajalle tippuu palautetta siitä, kuinka henkilökunta on kädetöntä eivätkä arvosta asiakasta. Eihän ne nyt mitään lastentarhalaisia ole joille pitää kaikki ensin piirtää, että menee ymmärrykseen. Those guys are not idiots!

Jos kerran arvostat itseäsi, niin arvosta myös muita. Ei meistä kukaan pääse lapsena valitsemaan äidinkieltään tai asuinpaikkaansa. En ole itsekään täydellinen asiakaspalvelija, mutta ei minun ole koskaan tarvinnut asiakasta lähettää kenenkään toisen hoidettavaksi siitä syystä, etten ymmärrä kuinka pitäisi auttaa.

Kuluneen viikon haastellisin asiakas halusi hiilihapotonta juomavettä. Ja kun ei heti leikannut mitä piti etsiä niin asiakas väänsi rautalangasta ja kappas vaan, tämäkin maalaisjuntti sen tajusi. Loppujen lopuksi asiakas oli tyytyväinen saamaansa palveluun ja tämä kassatäti sai siitä hyvästä suklaapatukan vaivan palkaksi.

 

 

FacebookTwitter